Valitse sivu

Artem

Artem

Olen saanut pahoja ja katseita ja huutoja: “Suomessa puhutaan suomea!” Vastaan joskus suomeksi mahdollisimman kohteliaasti, että hyvää päivänjatkoa teillekin.

Isojen urheilutapahtumien aikaan äitini on neuvonut, että en puhuisi venäjän kieltä julkisessa liikenteessä.

Ne hetket, kun ihmiset puolustavatkin syrjinnän tai häirinnän uhria, ovat valtavan voimaannuttavia. Sekä kieli- että seksuaalivähemmistöön kuuluvana siitä tulee turvallinen olo: tuntuu että voin luottaa siihen, että minuakin tullaan tukemaan, jos kohtaan syrjintää.

Kun olin lapsi, sain joskus julkisessa liikenteessä vihamielisiä kommentteja aikuisilta äidinkieleni vuoksi. Muutamia kertoja joku toinen aikuinen osoitti tukensa minulle, joko sanoilla tai ystävällisellä katseella. Se oli minulle todella tärkeää, sillä se osoitti, että kaikki eivät ole häirikön kanssa samaa mieltä.

Kun toimimme yhdessä ja osoitamme syrjinnän kohteelle, että hän ei ole yksin, otamme tilanteen haltuun ja vallan pois häiriköltä.

Artem
Palaa etusivulle